lauantai 25. toukokuuta 2013

Toko-koe

Siida käväisi aloittamassa tokouransa Kokkolassa. Sää oli erittäin lämmin ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Tuomarina kokeessa oli Päivi Kivelä.

Kotiin viemisenä meille kertyi 187 p. , ykköstulos, luokkavoitto ja kp. Kp-palkintona oli hieno vinkupehmolelu jota Siida on vingutellut nyt koko illan. Raukalla kun ei kotona yleensä ole leluja lattialla...

Toko-kokeen osasuoritukset:

Luoksepäästävyys            9,5
Paikalla makaaminen        10
Seuraaminen kytkettynä    9
Seuraaminen taluttimetta    9
Maahanmeno                    8
Luoksetulo                        9,5
Seisominen                       10
Estehyppy                         9,5
Kokonaisvaikutus              10

Kootut selitykset:
Luoksepäästävyydestä lähti puoli pistettä koska Siida meni maahan! Paikallamakuu ansaitusti 10 (ainut kymppi alo-luokassa. Jo muutamasta nuuhkaisusta vierustoveri menetti pisteen...). Seuraamiset molemmat oli kuulemma liian tiiviit (juoksuosuus kuulemma hyvä -mun makuun liian väljä). Liikkeestä maahanmenossa olin sekunniksi pysäyttänyt käden liikkeen käskyä antaessani. Siksipä tuomari rankaisi kahdella pisteellä. Itse en tiennyt näin toimivani. Täytyykin tästä lähtien huitoa käsiä vimmatusti koko ajan... Luoksetulossa puoli pistettä pois, koska eteen istuminen pitäisi olla nätimpi ( ? ). Seisominen ansaitusti 10. Estehypyssä tuomari nipisti puoli pistettä, koska koira pysähtyi seisomaan ennen kuin sanoin "odota"-käskyn.

Tuomari on tiukka, mutta erittäin miellyttävä. Ja ihan samaa mieltä olin hänen kanssaan pistevähennyksistä (no joo - hyppy ja liik. maahan hieman kaihertaa). Hän perusteli muutamalla sanalla pistenipistyksensä, muttei alkanut runoilemaan tai antamaan koulutusvinkkejä. Oli todella kivaa olla hänen tuomaroitavana. Voin vallan hyvin viedä Siidan uudestaankin hänen silmiensä eteen. Toki koiran pitää osata liikkeet. Armopisteitä häneltä ei heru.

Hieman Siida tuntui tahmealta kehässä. Liekkö lämmin keli ja pitkä odottelu verottanut puhtia ? Tai mun jännittäminen ? Tai sitten noissa virittelyrutiineissa on vielä hiottavaa. Itse veikkaan viimeistä vaihtoehtoa.  Nyt en viritellyt lainkaan. Näytin kyllä palloa ja mukamas laitoin sen taskuun. Voi olla, että Siida hoksasi pallon sujahtavan takaisin treenipussiin. Harmittaa, etten ottanut kameraa mukaan. Kehän laidalla olisi ollut tuttuja, jotka olisivat voineet kuvata suorituksen. Olisi nähnyt itse, oliko suoritus niin laamamainen kuin minusta tuntui. Yleisönä olleet tutut hieman nostelivat kulmiaan, kun sanoin Siidan olleen flegmaattinen...

Nyt voisikin hieman taukoilla tokossa. Tai no, huomenna olisi aamulla ysiltä treenit, mutta jos sen jälkeen muutaman päivän huilaisi. Jotenkin on tullut muutaman viikon aikana treenattua tokoa lähes joka päivä pieniä pätkiä. Huomenna illalla on hakutreenit. Sinnekin pitäisi keksiä jotain kehittävää...

2 kommenttia: