torstai 26. helmikuuta 2015

Talvilomalainen

Koko perheen ollessa kerrankin talvilomalla samaan aikaan suuntasimme Alajärvelle maaseudun rauhaan. Tai enemmänhän siellä väkeä kulkee kuin meillä täällä kotona, jossa ei vieraita juurikaan näy. ;-) Vieraat otettiin vastaan pienellä haukahduksella ja sen jälkeen niiltä joko kerjättiin rapsutuksia tai sitten ei huomioitu lainkaan. Eli kummastakaan ei ole vahtikoiran virkaan. Ei vaiskaan; mukavaa, ettei tervitse pelätä niiden haukkaavan palaa kenestäkään. Ja ihailuja sataa kun koirat jättävät vieraat rauhaan (saatoin hetken kuvitella osaavani kouluttaa noita elukoita)...

Koirat nauttivat saadessaan puuhailla pihalla koko päivän. Ja illalla ne olivat todella väsyneitä. Mukava kerrankin nähdä Siida oikeasti väsyneenä. Silti, vaikka Siida oli riekkunut pihalla koko päivän, niin se jaksoi treenata hyvällä ilmeellä. En lakkaa ihmettelemästä tuon koiran moottoria. Se on aina valmiina töihin ja suorittaa tehtävät hyvin, vaikka olisi kuinka väsynyt tahansa. Siitä huolimatta Siida kestää hyvin myös toimettomuutta ja on lähes huomaamaton kotioloissa.

Neva väsyi huomattavasti enemmän. Se yleensä kulkee mun perässä joka paikkaan. Nyt se jäi alakertaan odottamaan kun käväsin yläkerrassa ja muutenkin se selvästi laskelmoi minne kannattaa seurata ja mistä mä todennäköisesti tulen pian takaisin. No, täyttäähän se kohta 11-v, joten pieni laiskistuminen sallittakoon.
 
                                                  Vanharouva:


                                                     


                                                      Työmyyrä:


                                         Asento jo kertoo rodun ;-) :



                                        Aina niin älykkään näköin:







Videolla Siida seuraa ammuttaessa. Tämä on kuvattu yli kuuden tunnin pihalla puuhastelun jälkeisissä treeneissä. Ehkä Siida on hieman rauhallisempi kuin normaalisti -tai sitten ei...  :-D



Harrastusrintamalla ollaan lähinnä hiottu tokon EVL:n liikkeitä kuntoon. Tarkoitus olisi ollut startata muutaman viikon päästä EVL:ssä. Valitettavasti Siida päätti aloittaa juoksun myöhässä ja niinpä ko kisat jäävät meiltä väliin. Sinänsä harmillista, että tällä hetkellä "paketti" olisi ollut kasassa koetta ajatellen. Seuraavat kohtuu lähellä olevat kisat ovat vasta muutaman kuukauden päästä. Siihen mennessä moni liike voi hajota... No, elämä on (epäreilua!).

Agilityssä olemme olleet vuoden alusta asti treeniryhmässä mukana. Edistystäkin on tullut. Ja Siida kerää aina kehuja nopeudestaan ja ohjattavuudestaan. Mä (ja mun polvet) olen vain se heikoin lenkki... Nyt täytyisikin miettiä panostaakko agilityyn vai unohtaakko koko lajin. Kesällä haku vie niin paljon aikaa, etten ainakaan treeniryhmään voi hakea. Aika kun ei riitä kaikkeen. Jossain vaiheessa mietin jo lainaohjaajan etsimistä Siidalle. Paitsi että silloinkin koira olisi poissa muista lajeista...