maanantai 2. joulukuuta 2013

Kakeja, agia, kakeja, agia...

Tässähän on vierähtänyt lähes kuukausi edellisestä päivityksestä :-o Mihin se aika oikein livahtaa ?

Siida on puuhastellut kaikenlaista ahkeraan. Agility on näytellyt melkeinpä pääosaa viikon treenikerroista. Treenaus on kannattanut ja jotain pientä tolkkua on ilmaantunut meidän estesuorituksiin. Eilen oltiin Anders Kronqvistin valmennuksessa. Siida osasi ohjauskuvioita joita sille ei ole edes oikeastaan opetettu. Riitti vain, että minä liikun oikein. Siidahan reagoi erittäin herkästi ohjaajan eleisiin ja rintamasuuntaan. Sunnuntaina olisi tarkoitus startata ensimmäistä kertaa agi-kisoissa. Saa nähdä kehtaanko toista kertaa agilitykentällä näyttäytyä... :-P Mitään tulosodotuksia meillä ei ole. Siida kuumuu agissa niin helposti, että ykkösluokan melko suorat radat aiheuttavat varmaan valtavaa sikailua ja keskittymisestä ei ole tietoakaan parin esteen jälkeen... (syvä huokaus)

Tokossa olemme keskittyneet lähinnä kaukokäskyihin. Istu-seiso ja maahan-seiso -vaihdot onnistuvat hyvin yli 10 metristäkin. Seiso-maahan  sensijaan on aiheuttanut pientä stressiä. Ko vaihto joko onnistui tai sitten ei. Ja mitään logiikkaa asiassa ei ole. Kunnes otin pallon palkaksi ! ja johan onnistuu s-m-vaihto miltä matkalta tahansa! Siidalla ei vain ollut tarpeeksi motivoitunut/keskittynyt namipalkalla. Seiso-istu-vaihtoa emme ole vielä harjoitelleet. Se on niin vaikeaa, joten olen yrittänyt vältellä sitä (tosi fiksua...).

Siidan kanssa pitäisi aina muistaa lelupalkan valtava voima. Kyllähän se namillakin palkkautuu, mutta parhaikin herkku on vain "ihan kiva" verrattuna leluun.

Siidalla oli juoksukin tässä välillä. 7 kuukautta näytti väli oleva. Eipä juoksua paljoa huomannutkaan. Treeneihin saa täällä päin osallistua nykyään myös juoksunartut housut jalassa. Se on todella mukava "uudistus" tyttökoiran omistajalle.