lauantai 20. heinäkuuta 2013

Lampaita ja toko-treeniä

Kävimme Siidan kanssa viikko sitten lauantaina Oripäässä lampaita katselemassa. Koolla oli mukavan paljon myyttiläisiä. Kouluttajan sanojen mukaan Siida on jo syttynyt lampaille. Nyt vain pitäisi kuulemma aloittaa opettamaan suuntia ja koiran hallintaa... Joo-o jotenkin sitä tuntee itsensä niin avuttomaksi lammasaitauksessa. Ensinnäkin ne lampaat ja niiden liike. Sitten oma koira erittäin korkeassa vietissä vaiston käskiessä tekemään jotain jota koira itsekään ei vielä ymmärrä. Ja ohjaaja, joka sotkeutuu omiin jalkoihinsa. Yrittää siinä nyt sitten opettaa koiralle jotain mistä itselläkään ei ole täyttä selvyyttä. (syvä huokaus)

Varsinaisesti mua ei "paimennuskärpänen" puraissut, mutta olisihan se hienoa saada Siida kaartamaan eri suuntiin JA PYSÄHTYMÄÄN käskystä lampaiden läsnäollessa. Ehdottomasti tarkoituksenani on viedä Siidaa satunnaisesti lampaille jatkossakin. Nähtäväksi jää tapahtuuko sitä kerran vuodessa vai kerran kuussa.

Lopuksi otimme vielä kuvan sisaruksista. Oli jännä havaita kuinka Siida tullessamme kuvauspaikalle kyyläsi muita koiria, mutta kun otin sen hallintaan vierelle, niin Siidalle tuli välittömästi toko-moodi päälle ja ympäristö katosi ja oli vain THE TEHTÄVÄ (istuminen) ja me. (tähän kuuluisi sellainen sydän-hymiö)

                                          Nirri, Peli ja Siida

Paimennuspäivän jälkeen tapasimme sunnuntaina Siidan kasvattajan, Jessican kanssa tokoilun merkissä. Treenit olivat mukavat ja sain ajateltavaa/ideoita Siidan treenaamiseen seuratessani Jessican tapaa toimia Siidan mummon ja enon kanssa. Kiitos siitä :-)


Viime viikolla harrastimme myös maatilamatkailua ja majoittauduimme isäni luo lomailemaan. Siida oppi siellä ollessamme uimaan. Tähän asti Siida on lähinnä kahlaillut ja hyppinyt vedessä. Nyt se meni Katariinan perässä uimaan ja hoksasi kuinka kivaa vedessä onkaan. Siida uiskenteli välillä rauhassa pitkiä kaarroksia ja välillä loiskutteli uinnin lomassa etukäpälillään vesipisaroita, joita sitten tietenkin piti yrittää haukata. Ja näin keksittiin ikiliikkuja... Odottelin miten Siidan iho reagoi jatkuvaan läträykseen vedessä, mutta mitään oireita ei ainakaan tällä lomalla tullut.

Illalla pensaista kömpi kaamea peto! Mutta onneksi urhea bordercollie havaitsi vaaran ja karkoitti tunkeilijan  ennen kuin se ehti hyökätä lauman kimppuun:

                                           S & s ( Siida ja siili)


Eilen meillä oli toinen nuorten koirien toko-ringin koulutus. Kouluttajana oli Tarja Melakari. Pidin todella paljon hänen koulutuksestaan. Sain paljon ajateltavaa ja sulateltavaa. Täytyy jäsennellä kuulemaansa ja poimia sieltä meille sopivat vinkit. Taas tuli huomattua kuinka mielikuvituksetonta treenaamisemme välillä on. Ja hieman rennompi ote  virheisiin voisi olla paikallaan. Ei hän tietenkään katsonut virheitä läpi sormien, mutta muistutti etteivät ne ole maailmanloppu vaan yleensä helposti korjattavissa. Ja saatiin me Siidan kanssa positiivistakin palautetta. ;-) Kai jotain sentään ollaan tehty oikein.

Neva oli tänään häiriökoirana PEJÄ-kokeeen tottiksessa. Se oli niin hellyttävän hämmästynyt kun HÄN pääsi mukaan ja kersa joutui jäämään kotiin. Ja niin itteään täynnä saadessaan kehuja ja rapsutuksia. Taas Nevan luultiin olevan korkeintaan vuoden ikäinen. Hyvä saavutus 9,5-vuotiaalta... 


Loppuun vielä kuva alkukesältä Nevasta parturoinnin jäkeen. Vaikka Nevasta kesäturkissa on ollut enenkin kuvia, niin tässä sen ilme on niin hassu.

sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

R.I.P. Kivi

                                                Tuhkavuorten Kalliokielo 22.5.2007-6.7.2013

                  
                        Kivi, Kipinä, Kippari,Kipi, The Pönöttäjä on poissa. Vain valtava ikävä jäljellä.

Kivi menehtyi aivan yllättäen todennäköisesti käärmeen/ ampiaisen piston laukasemaan anafylaktiseen shokkiin. Olin metsälenkillä porojen kanssa. Siida oli aiemmin ollut hakutreeneissä ja jätin sen kotiin. Keli oli todella lämmin, mutta ajattelin viedä porot metsään jolkottelemaan. Meidän vakiolenkki oli "varattu", joten ajelin syvemmälle Simpsiön metsiin. Kivi katosi tapansa mukaan välittömästi päästessään irti. Pitkälti yli puoli tuntia Kivi oli kateissa. Tullessaan takaisin Kivin kieli oli aivan harmaa. Ajattelin sen saaneen lämpöhalvauksen tms. Jonkin ajan kuluttua Kivin silmien seutu turposi ja se ei tahtonut pysyä jaloillaan. Päästessämme päivystävälle kaupungineläinlääkärille asti mitään ei ollut tehtävissä ja eläinlääkäri suositteli eutanasiaa.

Katkera olen siitä, että jos tällä seudulla olisi klinikkatason päivystystä, niin Kivi olisi saattanut jäädä henkiin. Tai sitten ei. Vaikka Kiviä hoitanut eläinlääkäri oli asiantunteva ja työlleen omistautunut, niin hänellä oli hyvin rajalliset hoitomahdollisuudet. Lähimmät päivystävät eläinklinikat löytyvät Tampereelta tai Jyväskylästä. Sinne asti Kivi ei olisi selvinnyt. Onneksi eläinlääkäri sattui sentään olemaan sillä hetkellä paikalla eikä yli 100 km:n päässä. Heillä kun on päivystysalueet todella isot.


maanantai 1. heinäkuuta 2013

SM-tokoilua

Käväistiin viikonloppuna Siidan kanssa haistelemassa tokon sm kisojen tunnelmia. Matka oli kokonaisuudessaan mukava eikä mitään (ainakaan paljon) jäänyt hampaankoloon kisasta. Siidan tuloksesta täytyy sanoa samoin kuin muutkin suomalaisurheilijat : "Kokemusta, kokemusta..."

Siida starttasi alo-luokassa numerolla 88, eli lähes viimeisten joukossa. Niinpä sain jännittää koko päivän suoritustamme. Pahinta oli hermoilla paikkamakuuta ja sitä, tuleeko joku kilpakumppani Siidan luo. Omaan koiraani kyllä luotin, mutta ne muut... Onneksi kaikki olivat meidän ryhmässä fiksusti paikoillaan.

Osasuoritusten pisteet:

Luoksepäästävyys                         10
Paikkamakuu                                 9
Seuraaminen kytkettynä                  9
Seuraaminen taluttimetta                 8
Maahanmeno liikkeestä                  9
Luoksetulo                                     9,5
Seisominen liikkeestä                      10
Estehyppy                                      8,5
Kokonaisvaikutus                           9

Yhteispisteet 179,5 p. ja 17. sija. (Joukkueen sijoitus 6.)

Kootut selitykset: Paikkamakuusta nousi istumaan hetki ennen käskyäni. Seuraamisissa epätarkkuutta. Varsinkin täyskäännöksissä (pitäiskö nekin vihdoin opettaa koiralle ?). Luoksetulossa Siida tuli suoraan sivulle !???!!! Estehypyssä liikutteli hieman jalkojaan. Kokonaisvaikutus kaikilta tuomareilta 9.

Siida suoritti liikkeet ihan hyvin. Varsinkin kun emme ole oikeastaan Kokkolan kisan jälkeen treenanneet tai hioneet mitään liikkeitä. Muutenkin valmistautumisemme näihin kisoihin oli todella aneemista. Mä jotenkin ajattelin, että sm:ssä arvostelu on niin tiukkaa tai jotain, ettei meillä Siidan kanssa ole mitään saumaa. Oli järkytys huomata, että kunnon treenaamisella ja valmistautumisella olisimme yltäneet vaikka mihin -tai sitten ei. Arvostelu ei nimittäin ollut läheskään yhtä tiukkaa kuin esim. siellä Kokkolassa...

Hienoa oli huomata, että Siidaan ei kuumuus juurikaan vaikuttanut. Eikä myöskään viereiset kehät tai muut häiriöt. Eikä yöpyminen vieraassa paikassa vieraiden koirien keskellä. Ainoastaan koiran virittely ennen kehää oli hieman epäonnistunutta. Siida suoritti liikkeet "vaihteella 3 vaihteen 5 sijaan".

Mun täytyy keksiä jotkut hyvät rutiinit kehään menoon. Koiran virittely on se heikoin lenkki tällä hetkellä. Jos en onnistu näissä jutuissa, niin luon Siidalle "kehäkooma"-syndrooman hyvin helposti. Myös oma jännitys on pakko ottaa työn alle ja hallintaan. Ja lisää kokeenomaisia treenejä Siidalle. Ja, ja, ja... Kun vain muistaisi edes puolet...

Tänään "palauttelevissa" treeneissä Siida oli oma reipas, porsasteleva itsensä. :-D Nyt on hyvä aloittaa avo-liikkeidet treenaus "aikuisten oikeesti". Jos vaikka vielä syksyllä ehtisi kokeeseen. Täällä päin kun ei liiemmilti talvisin ole toko-kokeita. Tai sitten keväällä avoon -onhan meillä Siidan kanssa aikaa.