keskiviikko 24. syyskuuta 2014

VOI 1

Onpas tässä tullut luvattoman pitkä päivitystauko. Paljon on treenejä mahtunut tähän puoleen vuoteen. Suurimman osan ajasta ovat haukanneet haku-treenit. Metsässä on tullut kyykittyä vähintään pari kertaa viikossa aina työvuorojen salliessa. Voisi sanoa, että pk-haku on tempaissut mukanaan oikein kunnolla. Siida rakastaa ihmisten ja esineiden etsimistä metsästä. Haku-kokeessakin käytiin, mutta siitä ei ole jälkipolville paljoa kerrottavaa. Maasto meni hienosti 199p (henkilöhaku 169 ja esineruutu täydet 30). Mutta tottiksesta hikinen 66p (vähintään 70 olisi pitänyt saada) :-(

Toko-kokeissa ollaan käyty oikein urakalla. Aina on jokin liike mennyt nollille. Ja tietenkin eri liike... Vihdoin Vimpelissä 7.9. saatiin ykköstulos. Sielläkin Siida nollasi tunnarin, mutta muut liikkeet menivät sen verran hyvin, että pisteet riittivät ykköstulokseen.

Koko kesän olen miettinyt mikä toko-kokeissa mättää ja miksi koira, joka tekee treeneissä hyvin muuttuu kokeessa levottomaksi. Myös muutamassa koulutuksessa Siida ahdistui selvästi. Vasta viime sunnuntaina haku-kokeen tottiksen epäonnistuttua ymmärsin ongelmamme. Tai olenhan tiedostanut sen ennenkin, mutta nyt asia konkretisoitui kunnolla. Kyse ei ole jännittämisestä, sillä en jännittänyt haun tottista ollenkaan. Sen sijaan Siida ahdistuu valtavasti yleisöstä. Nimenomaan hiljaa olevasta tuijottavasta yleisöstä. Ongelma on aika yllättävä, sillä Siida pitää (välillä liikaakin...) ihmisistä ja on yleensä hyvin keskittymiskykyinen.Meillä on mennyt kolme toko-koetta ja yksi haku-koe pilalle tämän "ahdistuksen" vuoksi. Tarttis varmaan tehdä asialle jotain...

Agility on jäänyt meiltä lähes tyystin koko kesänä. Eilen kävimme Siidan kanssa hallilla muistelemassa esteitä ja lähdössä pysymistä. Olisihan se hieno laji jos vain aika riittäisi.


sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Pytty palasi kotiin

              Yllätys oli suuri, kun Siida voitti Järviseudun Kennelkerhon "vuoden toko-koira" -pokaalin.


                     Neljä vuotta palkinto koristi jonkun muun kirjahyllyä ja nyt sain sen takaisin.                      Onnistuisinkohan nyt myös pitämään sen ..? ;-)

                                                    Toko-toivo itse otti asian rennosti...


Hakukausikin on korkattu tälle keväälle. Pari-kolme kertaa olemme käyneet treeneissä. Kaikki on mennyt hienosti ja tänään tyhjälläkin pistolla tehtiin hienoa laatikkoa. Irtorullan nappaa hyvin ja palauttaa vauhdilla. Pientä rullan tiputtelua aivan mun jalkoihin alkoi ilmaantumaan edellisissä treeneissä. Niinpä tänään Siidalla oli suorat palkat ja teen  rullanpalautus-sulkeisia erikseen muutaman kerran. Tässäkin mun hyväksymä "virhe" vakiintui Siidan käytökseen muutaman toiston jälkeen. Tuon koiran kanssa täytyy olla tosi tarkka mitä hyväksyy ja mistä palkkaa!

Muutenkin olen viime aikoina huomannut   Siidan oppimisnopeudessa tapahtuneen kovasti edistystä. Tai ehkä oppimisnopeus on väärä sana. Ehkä se on oppinut lukemaan mua todella nopeaa ja ymmärtämään mitä haen takaa. Välkkyhän se on ollut aina, muttei erottunut esim poroista millään tavoin -lähinnä päin vastoin. Nykyään taas saa ihmetellä Siidan päättelykykyä ja asioiden yhdistämistä. Ei aina niin helppoa...

tiistai 4. maaliskuuta 2014

Ensimmäinen video uudelleen


Eiliseen päivitykseen lisäys. Eka video ei tullut jostain syystä näkyville. Kokeillaan josko nyt näkyisi. Erityisen tyytyväinen olen seuraamisen vireeseen. Toki pientä epätarkkuutta seuraamisessa ilmeni, mutta ainakin häntä heilui ;-D

maanantai 3. maaliskuuta 2014

Voi, VOI 2

Pienimuotoinen maailmanloppu tuli: Siida ei saanut ykköstä tokosta. Hetken aikaa piti kieriskellä itsesäälissä ja masennuksessa. Nyt pystyy jo tarkastelemaan koetta ja omaa sekä Siidan käytöstä realistisesti. Pelkällä oman käytöksen muutoksella olisimme saaneet ykköseen vaaditut pisteet kasaan. Eli eipä kai tämä koulutus ole täysin pieleen mennyt. Epäilin jo ennakkoon, ettei Siida ole valmis kokeeseen. Tai siis kyllähän liikkeet ovat kunnossa, mutta viimeistely ja rutiini puuttuu. Ei vain ole ehtinyt.

Koepaikkana oli Seinäjoen Hurtta-Halli ja tuomarina Salme Mujunen. Pisteitä kertyi 247.

Osasuoritukset:
Paikalla makaaminen            8
Seuraaminen                         9,5
Istuminen                              10
Luoksetulo                             5
Ruutu                                     6
Hyppynouto                          10
Metallinouto                          9
Tunnistusnouto                      7
Kauko-ohjaus                        7
Kokonaisvaikutus                  9

Ja kootut selitykset:
Makuussa tarvitsi kaksi käskyä istumaan nousuun. Seuraamisessa pientä epätarkkuutta. Luoksetulossa seisominen epäonnistui (seisahtui kyllä, mutta lähti liikkeelle melkein saman tien). Ruudussa meni takaa yli ja idiootti ohjaaja sanoi "tuu-tuu". Nämä tulkittiin kahdeksi ylimääräiseksi käskyksi (?). Metallinoudossa hieman vino eteen istuminen. Tunnistusnoudossa pureskeli kapulaa(tämä oli uutta!) ja istui vinoon. Kaukoissa kaksi käskyä perusasentoon nousussa ja seiso-istu-vaihdon kämmäys.

Siida työskenteli kivasti. Palkattomuus (jota ei myöskään ole juurikaan ehditty treenata) näkyi lähinnä väliajan pyörimisenä ja sähläämisenä. Jos nyt treenaisi liikkeet loppuun asti ja hiosi myös yksityiskohdat sellaisiksi kuin haluan niiden olevan, niin kyllä mun ja Siidan yhteistyöstä tulee ihan hienoa.

Liitän (tai yritän liittää) tähän videon Siidan toko-kokeesta.

http://www.youtube.com/watch?v=6FthVhtu-Ko



ja toinen:


keskiviikko 8. tammikuuta 2014

Pitkästä aikaa

Edellisestä päivityksestä näyttää vierähtäneen yli kuukausi. Hupsis! Suurin syy päivityslaiskuuteen taitaa olla tylsä elämä ja facebookiin liittyminen. Täytyy yrittää miettiä mitä kaikkea olemme Siidan -ja toki Nevankin kanssa - puuhanneet viimeisen kuukauden aikana.

Agility:
Joulukuun alussa Siida korkkasi agilityuransa. Kolmesta startista ei paljoa jälkipolville jäänyt kerrottavaa. Tuloksena hyl, 15, hyl. Oikeasti radat menivät paljon paremmin kuin tuloksista voisi päätellä. Tai sanotaan näin, että koulutustasoon nähden Siida teki ihan hyvää työtä. Meillähän ei ollut kokemusta kokonaisesta radasta ennen kisaa. Niinpä Siidan vauhti yllätti mut täysin ja olin auttamatta myöhässä monta kertaa. Hyllyt (ja 15 virhepisteestä 10 ) johtuivat Siidan pyörimisestä kysyen seuraavaa estettä. Jokainen pyörähdyshän tulkittiin kielloksi. Lähdössä pysyminen oli suurin ongelma. Siida nosti kierroksia jo nähdessään edellisen koiran radalla ja hallitusta odottelusta ei ollut tietoakaan. Muuten esteet suoritettiin teknisesti ihan hyvin. Meidän pitäisikin saada ratatreeniä alle, jos mielin kisoihin. Treenihallimme on vain niin pieni, ettei siellä oikein rataa suoriteta... Ei ainakaan 5-7 metrin estevälillä.

Toko:
Mitähän me oikein ollaan syksy tehty? Ei ainakaan niitä vaikeita/uusia liikkeitä. Viimeisen kuukauden aikana olemmekin sitten hinkanneet kaukoja sisällä ainakin miljoooona kertaa mun huomattua kevään kohta koittavan ja tokon junnaavan paikallaan. Teoriassa Siida osaa kaikki voin liikkeet. Mutta ei niin hyvin /sillä tavalla kuin haluaisin. Hiottavaa on niin kovin paljon.

Haku:
Talven myöhästymisen hyvänä puolena on maastolajien treenikauden jatkuminen. Esineruutua olemme Siidan kanssa treenanneet lähes viikottain. Omilla esineillä toimii hyvin. Nyt pitäisikin hankkia vieraita sukkia yms. harjoiteltavaksi. Hakua Siida on päässyt ottamaan muutaman kerran pakotettuani perheeni metsään istuskelemaan. Lähinnä olen keskittynyt ilmasuun. Siida ilmaisee hyvin irtorullalla. Ei mitään ongelmaa -vielä.

Neva on keskittynyt lähinnä hengailuun ja namien kerjäämiseen. Tärkeintä on se, että eläkeläiskoira on pysynyt terveenä.

Nyt taas hinkkaamaan kaukoja...