tiistai 14. toukokuuta 2013

Treeniä, treeniä, treeniä...

Mitä kuuluu pienen bordercollien elämään ? No, tietenkin treenejä treenien perään. Laji vain vaihtuu välillä ja joskus ohjaaja muistaa pitää vapaapäiviäkin.

Sunnutaina 5.5. kävin Vimpelissä vetämässä pienet erittäin epäviralliset möllitoko-treenit. Siida oli tietenkin mukana ja pääsi muutaman tunnin odottelun jälkeen treenaamaan vieraalla kentällä. Tai onhan Siida vajaa vuosi sitten käynyt ko kentällä leikkimässä pallolla ja juoksuttamassa Poju-labbista, joka ei tahtonut saada millään Siidaa kiinni tappijaloillaan. Mahtaisikohan Siida enään päästä karkuun? Ainakin Pojun jalat ovat venyneet pituutta...

Kenttä oli edelleen nimensä veroinen: "Kirottu kenttä". Siida ei osannut mennä liikkeestä maahan. Ei sitten millään. Seuruu oli myös tökeröä. Ja energiaa ei ollut niin kuin yleensä. Hmmm.

Maanantaina 6.5 menimme aamulla treenikaverin kanssa tokoilemaan Lapuan raviradalle. Hevosia liikkui muutama ympärillä. Siida työskenteli ihan ok . Ei upeaa, mutta ihan ok.

Tiistaina 7.5. Treenailin tokoa yksinäni. Pääasiassa kaikki ok. Keskiviikkona menimme taas raviradalle parin treenikaverin kanssa tokoilemaan. Tällä kertaa Siida teki kaiken ihan kivasti ja ihan kivalla vireellä.

Torstaina 9.5 Vuorossa oli hakutreenit. Kaikki meni tosi hyvin :-D
Vein maalimiehet Siidan kanssa molemmin puolin keskilinjaa 50 metriin. Sen jälkeen Siida lähetettiin maalimiehille. Sippura eteni todella suoraan hyvällä innolla. Tämä tapa toimi todella hyvin. Nyt täytyy vain edetä ja vaikeuttaa treenejä...

Perjantaina pidin Siidalla lepopäivän. Kävimme metsälenkillä ja otin pari esineen hakua lenkkeilyn lomassa. Pitäisi varmaan esineruutuakin alkaa treenaamaan. Pitäs, pitäs...

Lauantaina 11.5 meillä oli IKKJ:n treenit Seinäjoella. Paikkana on keskustan tuntumassa oleva upea nurmikkoalue. Häiriötäkin oli sopivasti liikenteestä ja lenkkeilijöistä. Siida työskenteli ihan ok. Treenikaverin ottamien kuvien perusteella seuruu näytti paljon paremmalta kuin luulinkaan. ;-) Ehkäpä se siitä taas.

Sunnutaina 12.5 sain äitienpäivän kunniaksi päättää mitä perhe tekee. No, perhehän treenasi tokoa aamupäivällä. Kuvasin pitkästä aikaa treenimme (tai tyttäreni kuvasi). Pientä epätarkkuutta ilmeni, mutta ilme oli tosi hyvä! Harmi vain, ettei videokamerani ja tietokoneeni suostu yhteistyöhön. Olisi ollut kiva laittaa tähän pätkä "elävää kuvaa".

Iltapäivällä menimme perheen voimin ottamaan muutaman haku-piston metsään. Pistot olivat suoria ja muutenkin olen ihan tyytyväinen. Neljä maalimiestä, joista ensimmäiset kaksi veimme Siidan kanssa metsään. Loput kaksi pistoa olivat "itsekseen siirtyviä" , eli Siida ei nähnyt niitä etukäteen. Hyvin kuitenkin meni :-)
 
                                         Siida tarkkana.

                                         Kata ja Neva.

                                          Tarkkana.

                                           On se vain niin nätti !




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti